CO2-laskennan pilottihankkeesta kohti uusia liiketoiminnan kehitysprojekteja - tavoitteena vihreän siirtymän mahdollistama liiketaloudellinen kasvu

Hiilijalanjäljen vastuullisuusasia nähdään Nivalan Teollisuuskylässä tulevaisuuden keskeisenä kilpailutekijänä. Teollisuuskylän uudiskohteelle kartoitettiin jo rakenteilla olevan teollisuushallirakennuksen hiilijalanjälki koko sen elinkaaren ajalle. Joulukuussa 2023 valmistunut CO2-laskelma toimi pilottihankkeena. Laskennan perusteella Nivalan Teollisuuskylä sai vertailuarvon, jonka avulla voidaan tulevaisuudessa vertailla eri rakennevaihtoehtoja ja sen myötä tehdä valintoja, jotka edistävät pienemmän hiilijalanjäljen muodostumista.

"Olemme alkumatkassa sen ymmärtämisessä, mitä hiilipuolen vastuullisuusasia meille rakennuttajan roolissa tarkoittaa. On ollut tärkeää oivaltaa, miten voimme toteuttaa taloudellisesti kestäviä ja kilpailukykyisiä tiloja asiakkaillemme myös vihreän siirtymän aikana. Weladon toteuttama CO2-raportti on meille arvokas opinkappale. Vähähiilisyys ja vihreät arvot ovat meille tärkeitä tulevaisuuden liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Samalla haluamme ymmärtää, miten vähähiilisyys hyödyttää asiakkaitamme ja mitkä ovat sen vaikutukset asiakkaamme liiketoimintaan", kertoo toimitusjohtaja Harri Poranen Nivalan Teollisuuskylästä.

Nivalan Teollisuuskylä Oy rakennuttaa ja vuokraa yrityksille teollisuus- ja toimitiloja, hallinnoi kehittämishankkeita sekä tuottaa elinkeinopalveluita yhteistyökumppaneidensa kanssa.

"Haluamme olla edelläkävijä ja mahdollistaja uusissa asioissa. Alustatalouden start-up-työpajassa näimme, että vihreä siirtymä luo yllättävän helpoilla toimenpiteillä kustannussäästöjä ja uutta liiketoimintaa. Toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi kantaviin rakenteisiin tai vaikka maansiirtotöihin", Poranen jatkaa.

Rakennusalan haasteena on luoda tarvittava kyvykkyys viedä CO2-tavoitteet läpi kaikkien prosessien

Rakennuttajan rooliin kuuluu eri toimijoiden ja rakennusosien yhteen saattaminen niin, että kokonaisuus on hyvä ja taloudellinen. Suuri kysymys on se, pystyvätkö rakennusalan markkinat vastaamaan alusta loppuun vihreän siirtymän toteuttamisen haasteisiin varsinkin, kun osaajapula syvenee.

"Meille CO2-laskelma ei ole pelkkä raportti, vaan mietimme koko liiketoimintamme kehitystä eteenpäin. Asiakkaamme ovat alkaneet kysyä laskelmien perään. Rakennuttajana voisimme pyytää CO2-laskelmia jo hankkeiden suunnittelu- ja tarjousvaiheessa, mutta pystyvätkö suomalaiset rakennusyritykset muuntautumaan kyllin nopeasti eli onko heillä kyvykkyyttä tehdä laskelmia? Toisaalta tarvitaan teknisesti ja taloudellisesti toimivia uusia ratkaisuja rakentamisen ja kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentämiseksi", kertoo Harri Poranen.

Parhaimmillaan päästölaskenta mahdollistaa valitsemaan rakentamisessa ratkaisuja, jotka aidosti vähentävät hiilijalanjälkeä.

"Laskennan avulla voimme selvittää suurimpia päästölähteitä ja näin rakennuttajat voivat tehdä tietoisia valintoja esimerkiksi materiaaleista. Tietoisuus päästölähteistä on jo itsessään merkittävää, ja sitä kautta tulevaisuuden valinnat on helpompi tehdä", kertoo ympäristöasiantuntija Aliina Jantunen Weladolta.

Selkeä ja tiivis raportti auttaa kohti parempaa ymmärrystä ja laskelmien hyödyntämistä

Hiilijalanjäljen arvioinnissa otetaan huomioon kaikki keskeiset ilmastovaikutukset, jotka syntyvät ennen rakennuksen käyttöä, käytön aikana ja käytön jälkeen.

"Tilaajan näkökulmasta Weladon CO2-päästölaskentapalvelu sujui helposti. Toimitin tarvittavat tiedot Aliinalle, ja työ eteni jouhevasti. Raportti itsessään on riittävän tiivis ja selkeä: muun muassa taulukkoarvot löytyvät siitä helposti. Epävarmuustarkastelun kautta huomioimme, että joillakin tuotteilla ei ole lähitulevaisuudessa saatavilla vähähiilisempää vaihtoehtoa. Tästä esimerkkinä käy paljon käytetty peltivillaelementti. Näin insinöörinä minua kiinnostaa ymmärtää paremmin, miten laskutoimitukset tehdään. Silloin voisin oppia hyödyntämään laskelmia jo suunnitteluprosessissa. Nythän laskelma tehtiin jo valmistuneeseen rakennukseen", kertoo rakennuttajainsinööri Jari Jyrkkä Nivalan Teollisuuskylästä.

Hiilijalanjälkilaskennan toimeksianto on suoritettu ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti jaettuna rakennuksen elinkaaren vaiheisiin. Rakennusten koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki syntyy materiaalien valmistuksesta, kuljetuksista, materiaalien laadusta, kunnossapidosta sekä energian ja veden käytöstä. Elinkaaren lopussa purkaminen ja materiaalien loppukäsittely lisäävät hiilijalanjälkeä. Tulokset esitetään kunkin elinkaaren vaiheen osalta ja lisäksi kokonaisena päästöarvona.

"Laskennan kannalta oleellista on suunnitelmien tarkkuus ja missä vaiheessa hanke on. Esimerkiksi tätä laskelmaa lähestyttiin tietomallien kautta, joiden avulla saatiin yleisilme rakennuksesta. Tietomalleista saatuja materiaalimääriä tarkennettiin arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien pohjalta. Määrien avulla saatiin laskettua rakennusmateriaalien hiilijalanjäljet. Lisäksi talotekniikan osalta päästölaskennassa on käytetty ympäristöministeriön hyväksymiä neliökohtaisia arvoja", kertoo weladolainen Aliina Jantunen.

Kaipaatko hiilijalanjälkilaskelmaa kiinteistöstäsi tai rakennushankkeestasi? Ota yhteyttä Aliinaan!

Aliina Jantunen, aliina.jantunen@welado.fi, 040 132 6123