Weladolle tulo oli kuin kotiin tulisi

Pikkupoikana projekti-insinööri Anton Matinmikko, 27, haaveili tulevansa enemmänkin huippu-urheilijaksi kuin yhdyskuntatekniikan insinööriksi, mutta kiehtova ala on vienyt mennessään. Äänestä kuuluu innostus kun hän kuvailee, kuinka hieno pian remontoitavasta Mannerheiminpuistosta Oulun keskustassa tulee. Kyseessä on ensimmäinen projekti, jossa hän on mukana myös suunnitteluvaiheessa.

Matinmikko tuli tammikuussa Weladolle firmaan jo aiemmin siirtyneen työkaverin houkuttelemana. Työkaveri kehui paikkaa ja Matinmikkokin päätyi lopulta haastatteluun ja tuli valituksi.

"Alkoi näyttää siltä, että täällä on oikeanlainen asenne tähän rakennuttamiseen. Ympärillä on konkareita, joilta voi kysyä ja ilmapiiri on hyvä", hän kuvailee.

Taloon on rekrytoitu runsaasti väkeä ja Matinmikko kertoo huomanneensa, että kaikki muutkin otetaan hyvin vastaan.

"Henkilöstöpuolen johtaminen on ollut avointa ja hyvää."

Hän kertoo, että työnantajan kanssa on ollut jo puhetta mahdollisesta jatkokouluttautumisesta diplomi-insinööriksi. Kiikarissa häämöttävät myös projektipäällikön tehtävät.

"Opiskeluhan voi onnistua osana työtä. Työnkuva vain muokataan silloin siihen sopivaksi."

 

Uusien haasteiden parissa on myös projektipäälliköksi Weladolle viime vuoden lopulla tullut Marko Savolainen, 54. Haasteita hän tuli hakemaankin.

"Tulen suunnittelupuolelta, eikä mulla rakennuttamisesta tai ratarakentamisesta ole paljoa kokemusta. Valvontapuolelta sitä toki löytyy. Weladolla oli tuttu esimies, joka hänkin on lähtenyt aikanaan samasta firmasta, kuin mistä minä siirryin."

Weladolla osataan arvostaa hänen luonteelleen ominaista tarkkuutta ja erityisosaamista taitorakenteiden parissa. Tarkkuus on tarpeen esimerkiksi Vekaransillan rakennusvalvonnassa. 639 metrin pituudellaan siitä tulee Suomen viidenneksi pisin silta.

"Tässä on näitä nuorempia rakennuttajia, niin yritän heitä kouluttaa tähän osaamiseeni.”

Weladolle houkutteli Savolaisen mukaan se, että pienessä ja kevyessä organisaatiossa tieto kulkee nopeasti ja palautekin tulee välittömästi. Myös ihmiset ovat helposti lähestyttäviä ja toimitusjohtajaakin voi käydä nykäisemässä hihasta.

"Sanotaan, että melkein kuin kotiin olisi tullut."

 

Eräänlaisena paluumuuttajana Weladolle hiljattain tullut johtava asiantuntija Ilpo Karjalainen, 58, kertoo, että yhdessä tekemisen meininki sai hakeutumaan firmaan.

"Konsulttifirmoissa usein nuoremmat konsultit haalii paljon hommia, eivätkä tahdo jakaa niitä. Pyritään keräämään niitä omia kannuksia. Tykkään itse siitä yhdessä tekemisestä ja se on loppupeleissä yksilönkin etu. Yhdessä aina vahvistutaan, mutta yksin tekemällä vain ammennetaan itsestä sitä energiaa pois."

Konkarilta pyydetään paljon apua ja Karjalainen toteaa olevansa sielultaan kouluttaja ja opettaja, joten se sopii oikein hyvin.

"Pitää tuo tieto saada jaettua ennen kuin täältä lähtee. En panttaa tietoa."

Karjalainen tuli vuonna 2007 Proxioniin töihin järjestysnumerolla kahdeksan ja oli merkittävässä roolissa kun firman koulutuspalvelut pistettiin pystyyn. Vuonna 2011 hän vaihtoi toiseen firmaan, jonka Proxion sitten osti.

"Päätin, että enhän minä enää takaisin mene kun sieltä kerran lähdin", hän kuvailee ja kertoo siirtyneensä toiseen firmaan.

"Sitten tuli Proxionista irtaantuneen Weladon kanssa keskustelua kun heillä oli hyviä työtehtäviä tarjolla. Weladolla lähdettiin alusta asti rakentamaan omia toimintatapoja ja kulttuuria. Rupes viehättämään, että olisiko oikeasti mahdollista näillä kilometreillä päästä ideaalipaikkaan töihin."

Tällä hetkellä vaikuttaa Karjalaisen mukaan siltä, että siihen on kaikki mahdollisuudet.