Vihreän siirtymän liiketoimintajohtaja Mika Manninen
Mika Manninen johtaa Weladon vihreän siirtymän liiketoimintaa marraskuusta 2024 alkaen. Hänen ensimmäisenä tehtävänään on kasvattaa ympärilleen noin kymmenen hengen ympäristö- ja luontoasiantuntijoiden tiimi vastaamaan asiakkaidemme ympäristöselvitys- ja lupatarpeisiin erilaisissa uusiutuvaan energiaan liittyvissä hankkeissa, kuten tuuli- ja aurinkovoima- sekä biokaasuhankkeissa koko niiden elinkaaren ajalla.
Mikä on ydinosaamistasi?
Minulla on yli 20 vuoden kattava työkokemus ympäristöalalta, kuten monialaista osaamista vaativien projektien johto- ja asiantuntijatehtävistä. Olen osallistunut yli 50:een YVA-menettelyyn ja yli 20:een ympäristölupaprosessiin. Olen ollut mukana myös ympäristöriskianalyyseissä.
Kollegoilta ja asiakkailta saamani palautteen mukaan erityisosaamistani on tiivistää ja jalostaa eri asiantuntijoiden tekemät, satojen sivujen selvitykset ja arvioinnit tiiviiksi ja ymmärrettäviksi raporteiksi. Projektipäällikkönä tehtäväni on nimenomaan tiivistää ja selkeyttää kokonaisuutta, jotta sekä viranomaiset, asukkaat että muut sidosryhmät ymmärtävät ympäristövaikutusten ydinasiat.
Konsulttina suorittamamme asiantuntijatyö vaatii kykyä objektiiviseen tarkasteluun, mikä onkin erittäin tärkeää, jota hankkeen ympäristövaikutuksista saadaan mahdollisimman realistinen kuva. Yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus varmistaa osaltaan perustellussa päätelmässä ympäristövaikutusten arvioinnin oikeellisuuden.
Millaisena näet markkinan ympäristöosaamiselle uusiutuvan energian hankkeissa?
Vihreä siirtymä on Suomen kansantalouden kannalta merkittävä kokonaisuus. EK:n ylläpitämän dataikkunan mukaan tällä hetkellä tiedossa olevien suunniteltujen investointien arvo on noin 270 miljardia euroa. Jos vaikka 20 % näistä hankkeista toteutuisi, se työllistäisi 12 000 henkilöä ja kasvattaisi Suomen bruttokansantuotetta noin 3 miljardia euroa vuodessa.
Uusiutuvaan energiaan panostaminen kasvattaa myös meidän omavaraisuuttamme ja näen, että niin tuuli- ja aurinkovoimassa sekä biokaasussa on valtavasti potentiaalista markkinaa. Toki alalla on vielä ratkaistavana oleellinen muna vai kana -kysymys eli uusiutuvan energian hankkeiden rahoittaminen on haastavaa, ellei ole varmuutta siitä, että saadaanko tuotettu sähkö myytyä eteenpäin ja mihin hintaan.
Myös sähkön varastointikysymys on oleellinen. Akkuteknologia kehittyy vauhdilla, ja uskon, että tulevaisuudessa sähkön kulutuspiikkejä saadaan tasattua sähkön varastoinnin avulla. Toisaalta myös vihreän vedyn hankkeet, pumppuvoimalaitokset ja sähkökattilahankkeet ovat varsin mielenkiintoisia.
Miten asiantuntijuutesi on syntynyt?
Opiskelin Suomen ensimmäisessä kestävän kehityksen koulutusohjelmassa, josta valmistuin ympäristösuunnittelijaksi vuonna 2001. AMK-opintojen jälkeen työskentelin vähän yli vuoden kuntien kestävän kehityksen ohjelman parissa Lounais-Hämeessä, jossa heräsi into syventää osaamistani. Päädyin Saksaan opiskelemaan ympäristötekniikkaa ainoana suomalaisena kyseiseillä vuosikurssilla Hampurin teknilliseen yliopistoon.
Valmistuttuani vuonna 2005 palasin Suomen Turkuun, jossa tein erilaisia ympäristötehtäviä kaupungilla esimerkiksi ympäristötarkastajana ja -suunnittelijana. Piipahdin töissä Mynämäen kunnallakin, josta jatkoin konsulttitehtäviin Watreciin, joka oli pieni, biokaasulaitoksiin erikoistunut suunnittelu- ja konsulttitoimisto. Toimin siellä projektipäällikkönä YVA-menettelyissä sekä ympäristölupahakemusten valmistelijana erityisesti alkutuotantoon, kuten kanaloihin ja sikaloihin, liittyvissä hankkeissa.
Kolmen vuoden kuluttua siirryin Pöyry Finlandin johtavaksi ympäristöasiantuntijaksi ja sieltä vuonna 2011 Sweco Finlandin (silloin AIRIX Ympäristö) YVA-tiimin käynnistäjäksi. Aloittaessani olin tiimin ensimmäinen työntekijä. Etenkin viimeisimpinä vuosina vihreä siirtymä vauhditti kasvuamme, ja vuonna 2024 ympäristökonsultoinnin osastolla työskenteli yli 40 asiantuntijaa uusiutuvaan energiaan sekä muihin hankkeisiin liittyvien ympäristöasioiden parissa.
Mikä ympäristötehtävissä sinua kiinnostaa?
Työni luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin parissa on jo lähtökohtaisesti vastuullista ja siksi minulle hyvin merkityksellistä tekemistä. Tunnen, että pystyn omalla työlläni vaikuttamaan parempaan huomiseen. Teen henkilökohtaisessa elämässäni arkisia valintoja niin, että pallomme voisi paremmin, mutta työtehtävissä vaikutusmahdollisuuteni ovat vielä merkittävästi suurempia. Puhutaan isoista hankkeista, joiden kautta saamme vähennettyä fossiilisen energian käyttöä ja luotua vihreää energiaa Suomeen. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen myötä myös luonto kiittää. Toki luontokadon torjumiseksi on tehtävissä paljon muutakin, kuten erilaisia ennallistamis- ja kompensaatiotoimia.
Mihin panostat esihenkilötyössäsi?
Esihenkilönä toimiessani olen saanut kiitosta ihmisläheisestä johtamistavastani, vastuun antamisesta ja tarjoamastani tuesta. Olen korostanut psykologisen turvallisuuden merkitystä eli pyrkinyt luomaan yhteisön, jossa voi puhua vaikeistakin asioista. Jokainen voi tehdä virheitä, mutta mokista on voitava puhua avoimesti, että voimme yhdessä ottaa niistä opiksi.
Avoimuuden lisäksi olen panostanut palautteen antamiseen. Kukaan ei ole koskaan valittanut, että saisi palautetta liikaa. Jokaviikkoiset tapaamiset tiimiläisten kanssa tarjoavat mahdollisuuden niin palautekeskusteluihin kuin viikon agendan ja fiiliksen läpikäymiseen. Näitä keskustelujamme osastolaiset ovat arvostaneet ja niiden avulla itsekin pysyn osaston pulssilla.
Mikä sai sinut siirtymään töihin Weladolle?
Kaipasin uusia haasteita, ja Welado tarjosi loistavan tilaisuuden hyödyntää vuosien aikana kerryttämääni osaamista. Heti tutustumisvaiheessa tunnistin Weladon arvot omikseni. Arvoista etenkin luotettavuus kolahti, sillä konsulttitoiminnassa luotettavuus on tärkeimpiä tekijöitä: asiakkaat voivat luottaa konsulttiin, tiimi esihenkilöönsä, kollegat toisiinsa.
Meillä on Noora Haverisen ja Janne Takkisen kanssa yhteinen näkemys modernista työelämästä, rakennusalan tarpeesta pehmeämpään kulttuurin ja uusiutuvan energian liiketoimintamahdollisuuksista. Arvostan weladolaista tapaa hoitaa asioita tasapuolisesti ja läpinäkyvästi, ja minulla on weladolaisista empaattinen ja ihmisläheinen kuva.
Miksi Welado tulee pärjäämään YVA-markkinassa?
Weladon vahvuus on kattava asiantuntijuus rakentamisen aikaisesta projektijohtamisesta ja työmaavalvonnasta, jota pystymme hyödyntämään myös energiahankkeissa. Tuomme asiakkaillemme lisäarvoa sillä, että samalta tiskiltä löytyvät palvelut koko hankkeen elinkaaren ajalle kaavoittamisesta rakennuttamiseen ja infran suunnittelusta käytön aikaiseen operointiin.
Uskon, että asiakkaat arvostavat sitä, että hommat hoituvat ketterästi, aikataulussa ja budjetissa. Loistavan asiantuntijuuden lisäksi olemme myös mukavia ihmisiä. Kanssamme on kiva tehdä yhteistyötä.
Mikä on ollut mieleenpainuvin hankkeesi?
Tämän vuoden olen ollut mukana todella isossa ja mielenkiintoisessa merituulivoimahankkeen YVA-prosessissa Iin, Simon, Kemin ja Oulun edustalle. Tällaiset hankkeet ovat itselle mielekkäimpiä, joissa on mukana niin asiakkaina kuin konsultteina oman alansa huippuasiantuntijoita ja jonka aikana on mahdollisuus kehittää omaa osaamista.
Se on konsulttiurassa palkitsevinta, että mikään hanke ei ole täsmälleen samanlainen kuin toinen, vaan aina tarjoutuu uusia oppimismahdollisuuksia. Kyseisen merituulivoimalahankkeen lisäksi jatkan asiakkaan toiveesta weladolaisena alikonsulttisuhteessa eräässä aurinkovoimahankkeessa.
Eräs haastavimmista tilanteista tapahtui urani alkupuolella, jolloin toimin Suomen sillä hetkellä suurimman sikalahankkeen YVA-projektipäällikkönä. Ensimmäisessä yleisötilaisuudessa oli paikalla yli sata naapuria, jotka eivät olleet hankkeesta innoissaan, sekä lähinaapureiden palkkaama juristi. Tunnelmaa ei keventänyt se, että ilmoitus tilaisuudesta oli julkaistu lehdessä sattumoisin aprillipäivänä.
Puhumalla tästäkin selvittiin. Näissä tilanteissa onkin tärkeintä pysytellä rauhallisena ja faktoissa.
Ihmisten näkemykset ovat tärkeitä, ja monesti niillä on vaikutusta suunnitteluratkaisuihin. Kannustankin aina YVA-menettelyissä ihmisiä osallistumaan ja kertomaan juuri heille tärkeistä asioista. Niitä ei voi konsultti ja hankevastaava useinkaan muuten tietää ja huomioida.
Millaisia asiantuntijoita etsit tiimiisi?
Meillä on tavoitteena rekrytoida vuosien 2024–2025 aikana noin kymmenen hengen tiimi ympäristö- ja luontoasiantuntijoita. Luontoasiantuntija voi olla koulutukseltaan biologi (FM/FT) tai metsänhoitaja (MMM/MMT). Luontoasiantuntijoita voisi olla pari kokeneempaa konkaria, joilla on linnusto-osaamista ja/tai vahvaa muuta luonto-osaamista (kasvillisuus, direktiivilajit). Kokemus YVA-menettelyistä ja vaikutusten arvioimisesta on olennaista. Mukaan sopisi hyvin uransa ensiaskelia ottava juniori, joka haluaa oppia kokeneemmilta.
Tarvitsemme myös vesistöpuolen asiatuntijan, maisema-arkkitehdin, ilmastopuolen asiantuntijuutta, pohjavesi-, maa- ja kallioperäasiantuntijuutta, kaavoitusarkkitehdin tai suunnittelumaantieteilijän, jolla on kaavan laatijan pätevyys sekä paikkatieto-osaamista. Myös melu- ja varjostusmallintajalle sekä -vaikutusarvioijalle on tarvetta tiimissä.
Kiinnostuitko? Mikäli kaipaat Mikan asiantuntemusta omalle hankkeellesi tai lisätietoa avoimista työpaikoista, niin ota Mikaan yhteyttä. Voit myös tutustua Weladon avoimiin työpaikkoihin tai monipuolisiin kumppanuusmalleihimme.
Mika Manninen
etunimi.sukunimi@welado.fi
045 634 0224