Uutta tietoa ja menetelmiä vähäpäästöiseen, energiatehokkaaseen sekä rakentamisen kiertotaloutta edistävään korjausrakentamiseen

Weladolaiset asiantuntijat osallistuivat Karelia-ammattikorkeakoulun Vähähiilinen ja energiatehokas korjausrakentaminen -projektiin. EAKR-projektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja menetelmiä vähäpäästöiseen, energiatehokkaaseen sekä rakentamisen kiertotaloutta edistävään korjausrakentamiseen.

Artikkeleiden asiantuntijoina ja kirjoittajina toimivat  ympäristöasiantuntija Beata Rantaeskola, kiinteistörakennuttamisen projektipäällikkö Jarmo Mäkelä, kiertotalousasiantuntija Tero Leppänen, rakentamislakiin perehtynyt projekti-insinööri Tommi Salonen sekä ympäristöpäällikkö Pinja Kasvio. Tässä jokaisen viiden artikkelin tiivistelmä sekä linkit Karelia-ammattikoulun Pulssi-sivustolle, josta artikkelit  voi lukea kokonaan.

Korjausrakentamisen muuttuva lainsäädäntö

Uuden rakentamista ohjaavan rakentamislain ja siihen liittyvien lakien on määrä astua voimaan 1.1.2025. Lakiuudistus tuo mukanaan myös muutoksia korjausrakentamiseen. Rakentamislaki pyrkii parantamaan rakentamisen laatua sekä torjumaan ilmastonmuutosta esimerkiksi kiertotalouden ja digitalisaation avulla. Artikkelissa kerrotaan, miten uusi rakentamislaki asettaa vaatimuksia ja selkeyttää vastuita.

Uudet vaatimukset tuovat mukanaan mahdollisuuksia, joista tilaajan ja rahoittajien kannalta kiintoisin lienee ilmastoselvityks. Onnistunut ja ympäristöystävällinen rakennushanke on hyvä mainos yrityksen vastuullisuudesta ja ympäristömyönteisyydestä. Tilaajan kannalta erityisen kiinnostavana voidaan pitää ympäristösertifikaatteja, koska niiden avulla voidaan viestiä ulkopuoliselle selkeästi, millä tasolla rakennuksen ympäristötehokkuus on.

Muuttuva lainsäädäntö vaatii ajan hermolla pysymistä. Korjausrakentamisen muuttuvaa lainsääsäntöä käsittelevästä artikkelista voi lukea lisää esimerkiksi EU-taksonomiasta ja energiatehokkuusdirektiivistä sekä tarkistaa aikajanalta muutosten aikataulun. 

Energiamurros korjausrakentamisessa – energiatehokkuutta nykyaikaisella talotekniikalla

Energiasektori on kokemassa valtavaa muutosta globaalisti ja uusiutuvan energian käytön lisäämisellä tavoitellaan jopa täydellistä omavaraisuutta. Rakennusten energiankulutuksen vähentäminen on rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisen kannalta yksi korkeimmista prioriteeteista ja korjausrakentamisella on tässä työssä valtava potentiaali. Uudisrakentamisen vaikutukset rakennuskannan energiatehokkuuteen tulevat näkyviin vasta pitkällä aikajänteellä, kun taas korjausrakentaminen on tämänhetkisten päästöjen vähentämisessä keskeistä.

Artikkelissa kerrotaan erilaisten energiaratkaisujen, kuten maalämmön, ilmalämpöpumpun ja ilma-vesilämpöpumpun, aurinkoenergian ja automaattisen lämmön talteenoton ja ilmanvaihdon, vaikutuksista korjausrakentamisen kohteiden energiatehokkuuteen. 

On huomioitava, että yksittäisen rakennuksen hiilineutraaliuden saavuttaminen voi olla kallista ja haastavaa, mutta asuinalueen mahdollisuudet onnistua tässä yhdessä ovat huomattavasti paremmat. Asuinalue voi investoida yhdessä esimerkiksi uusiutuvan energian ratkaisuihin, jotka palvelevat kaikkia alueen rakennuksia. Lue lisää korjausrakentamisen energiamurroksesta artikkelista. 

Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa 

Rakennusten energiatehokkuus on avainasemassa niin ympäristön kannalta onnistuneessa hankkeessa kuin onnistuneen käyttäjä- ja asumiskokemuksen takaamiseksi. Korjausrakentamisen rakenteellinen energiatehokkuus viittaa rakennusten ja rakenteiden korjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa energiankulutuksen ja lämpöhäviön minimointiin. Rakenteellinen energiatehokkuus saavutetaan yleensä parantamalla rakennusten lämmöneristystä, ilmanpitävyyttä ja muita ominaisuuksia, jotka vähentävät tarvetta lämmitykselle ja jäähdytykselle. 

Lue lisää rakenteellisesta energiatehokkuudesta artikkelista.

Korjausrakentaminen on avainasemassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisessä

Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyys on avainasemassa Suomen ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa; rakennuksemme kuluttavat noin 40 % käyttämästämme energiasta ja tuottavat kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistämme. Näihin päästöihin tavoitellaan nyt jopa 66 % vähennyksiä vuoteen 2035 mennessä osana Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.

Artikkelissa kerrotaan tarkemmin rakennusten päästölähteiden taklaamisesta korjausrakentamisella, korjausrakentamisen ja rakennusten hiilijalanjäljestä sekä ympäristösertifikaateista, kuten BREEAM, LEED, RTS-ympäristöluokitus ja Joutsenmerkki.

Korjausrakentamisen monitavoiteoptimointi elinkaarisuunnittelun avulla

Elinkaarisuunnittelulla korjausrakentamista voidaan optimoida paitsi kustannusten myös ympäristö- ja ilmastovaikutusten suhteen. Korjausrakentamisen monitavoiteoptimointi vaatiikin elinkaarisuunnittelun työkalujen hallintaa ja niiden hyödyntämistä osana päätöksentekoa. Kunnonpito- ja korjausstrategian valinnassa voidaan huomioida sekä ympäristölliset että taloudelliset näkökulmat yhdessä käyttäen elinkaarianalyysiä (LCA) ja elinkaarikustannusanalyysiä (LCCA).

Artikkelissa kerrotaan tarkemmin elinkaarisuunnittelun työkaluista sekä monitavoiteoptimoinnin tuomista säästöistä luontoon ja lompakkoon.

Tutkimus- ja kehittämisprojektin rahoituksesta vastaa Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus EAKR-ohjelmasta.

Kiinnostuitko? Pinja kertoo lisää.

Pinja Kasvio, pinja.kasvio@welado.fi, 044 527 8467