Tunnista työuupumus

Koulussa puhutaan paljon jaksamisesta ja ylisuorittamisesta. Vaikka osasin ajatella, ettei sellainen jää vain koulumaailmaan, tuli minulle silti hieman yllätyksenä, miten paljon näihin asioihin kiinnitetään huomiota myös työpaikoilla. Olen Weladolla kesätöissä ja sain tehtäväkseni kirjoittaa uupumuksesta sekä toimista, joita sen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi työelämässä tehdään.

Löysin mielen hyvinvointipalveluita tarjoavan Auntien sivuilta hyvän oppaan Näin tunnistat työuupumuksen, joka käsittelee tätä aihetta, ja auttaa tukea tarvitsevan työntekijän tunnistamisessa. 

Varhaisen välittämisen mallin avulla pyritään Weladollakin tunnistamaan liiallisen työkuorman tai uupumuksen oireet jo etukäteen, jotta työntekijä saisi tarvitsemansa avun ajoissa. Arkiset haasteet ratkaistaan yhdessä, jotta ne eivät pääse kehittymään suuremmiksi ongelmiksi. Tämän takia oppaassakin korostetaan suoraa keskusteluyhteyttä työntekijän ja esihenkilön välillä sekä sitä, että kaikki työpaikalla sitoutuvat edistämään toistensa hyvää työkykyä. Jos huomataan, että joku ei voi henkisesti tai fyysisesti hyvin, tulisi työntekijän ja esihenkilön keskustella asiasta ja etsiä huonolle ololle syytä, johon voidaan yhdessä vaikuttaa.

Millainen työntekijä voi olla uupunut?

Kuka tahansa voi uupua esimerkiksi pitkään jatkuneen stressin, liian vaativan työnkuvan tai olosuhteiden vuoksi. Joskus työntekijä uupuu, vaikka pintapuolisesti työmäärä olisikin sopiva ja asiat työpaikalla hyvin. Tällöin syy voi olla henkilökohtaisessa elämässä, minkä takia on erityisen tärkeää osata tunnistaa voimien hupeneminen tai palautumisen heikkeneminen, vaikka työntekijä ei itse sanoisi asiasta suoraan. 

Työuupumuksen voi havaita muun muassa työntekijän mielialan muutoksesta. Ärtyisyys ja alakuloisuus voivat viitata uupumukseen. Myös motivaation sekä innostuksen menetys kertovat, ettei kaikki ole enää kohdallaan.

Työuupumukseen vaikuttavat joskus myös “työntekijän omat valmiudet ja luonteenpiirteet”. (Auntie.fi, Näin tunnistat työuupumuksen) Auntien oppaassa kerrotaan tuntomerkkejä ihmisistä, jotka ovat herkimmin vaarassa uupua. Tällaisen henkilön voi oppaan mukaan tunnistaa siitä, että tämä “asettaa oman rimansa korkealle ja pyrkii täydellisyyteen” sekä siitä, että “velvollisuudentunto on tapissaan”. Jos syntyy ristiriitoja tai konflikteja, uupuneella henkilöllä ei myöskään usein ole voimavaroja ratkoa niitä.

Keinot uupumuksen ehkäisemiseen

Varhaisen välittämisen malliin kuuluvat keskustelut ovat avainasemassa uupumuksen ehkäisemisessä. Weladon malliin kuuluvassa keskustelulomakkeessa ohjeistetaan puhumaan syistä, jotka ovat molempien osapuolien mielestä johtaneet kyseiseen keskusteluun sekä arvoista, asenteista ja jaksamisesta työssä. Lomakkeessa myös muistutetaan työelämän ja muun elämän yhdistämisen tärkeydestä ja siitä, että haastavissa tilanteissa on kaikille parasta kääntyä ammattiavun puoleen.

Auntien oppaassa mainitaan muutamia esimerkkihenkilöitä, joihin jokainen saattaa törmätä työpaikallaan. Henkilöt ovat sellaisia, joiden kanssa kannattaisi käydä varhaisen tuen keskustelu. Tässä muutama:

• Niko viettää aivan liikaa aikaa töissä. Häneltä tulee koko ajan sähköpostia myöhään illalla ja viikonloppuisinkin. Työkuorman pitäisi olla sopiva, miksi siis näin?
• Janinalla tuntuu olevan keskittymisvaikeuksia: hän on hajamielinen, myöhästelee ja unohtaa sovittuja asioita. Mitä hänen elämäänsä kuuluu?
• Jussi taitaa juttujensa perusteella juhlia aika paljon, eivätkä krapulaiset maanantaiaamut ole poikkeuksia. Onkohan hänellä ongelmia alkoholin käytön kanssa?
• Anniinalla vaikuttaa olevan motivaatio kateissa. Hän on välinpitämätön, huolimaton ja laiminlyö töitään. Ei kai hän mieti työpaikan vaihtoa? Olisiko parempikin, jos hän miettisi sitä?

Weladon varhaisen välittämisen malli perustuu siihen, että ongelmien tai huolien syntyessä keskustellaan työntekijän kanssa ja ohjataan tarpeen vaatiessa häntä työterveydenhuoltoon. Welado teettää lisäksi joka kuukausi Welado Feels -kyselyn, jonka avulla halutaan pysyä kartalla työntekijöiden rehellisistä ajatuksista ja tuntemuksista. Näin päästään kehittämään työpaikan asioita ja varmistamaan, että kaikilla on hyvä olla.

Kesätyöntekijän ajatuksia

Minusta on mielenkiintoista, että samat asiat ja huolenaiheet siirtyvät opinnoista töihin, sillä samanlaiset ihmiset tekevät aina hieman ylimääräistä niin opiskelussa kuin työnteossakin. Tulee kuitenkin luottavainen mieli suunnata aikanaan työelämään, kun olen saanut jo kesätöissä huomata, että jaksamisesta ja mielen hyvinvoinnista pidetään täälläkin huolta. 

Luule Jaanisoo

Miniweladolainen 

Lähteet: Auntie.fi