Sosiaalisen vastuullisuuden huomioiminen rakennushankkeilla

Kun puhutaan rakennushankkeiden vastuullisuudesta, nousee monelle mieleen hiilijalanjälkilaskenta, kiertotalous ja muut erittäin tärkeät ympäristöön liittyvät tekijät. Vastuullisuus on kuitenkin paljon muutakin. Vastuullisuuden määrittelyssä on käytetty eniten Triple bottom line –mallia, jonka mukaan vastuullisuuteen kuuluu ympäristön lisäksi myös taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus.

Alan tutkimukset ovat osoittaneet sosiaalisen vastuullisuuden keskeiseksi vastuullisuuden osa-alueeksi rakennushankkeissa, mutta silti se löytyy harvemmin osana konkreettisia tavoitteita ja tekemistä. Mutta miten sosiaalinen vastuullisuus näkyy rakennushankkeilla ja miten sen voi huomioida jatkossa paremmin?

Vastuullisuus on kokonaisuus

Ehkä ensiksi on olennaista määritellä, mitä vastuullisuus oikeastaan on. Monesti keskusteluissa nousee esille vähintään nämä edellä mainitut kolme eri näkökulmaa (ympäristö, talous, sosiaalinen), mutta niiden lisäksi voidaan nostaa omiksi kokonaisuuksikseen esimerkiksi kulttuuri, terveys ja politiikka. Esteettömyyden ja saavutettavuuden huomiointi on erityisen merkittävää rakennushankkeissa, jonka vuoksi sen nostaminen omaksi kokonaisuudekseen on erityisen tärkeää.

Vastuullisuudessa on tärkeää muistaa, että se vaatii kaikkien näiden näkökulmien huomioimista ja eri osa-alueet ovat toisistaan riippuvaisia. Jos toisella osa-alueella heikennetään toista, ei kyse ole vastuullisesta ratkaisusta. Siksi tarvitaan monipuolisesti vastuullisuuden eri osa-alueiden osaajia, jotta tehdään aidosti vastuullisia tekoja ja projekteja.

Koska rakentamista tehdään yhteiskuntaa varten, on sillä luonnollisesti yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Tämän vuoksi tätä näkökulmaa on hyvä, tai oikeastaan välttämätöntä, pohtia projektin eri vaiheissa. Erityisesti silloin, kun rakennetaan keskeisillä alueilla ja rakentamisella on välittömiä vaikutuksia ihmisiin.

Mitä on sosiaalinen vastuullisuus rakennushankkeilla?

• Sidosryhmien huomiointi: Jokaisessa rakennushankkeessa on tärkeä kartoittaa sidosryhmät, joihin rakentaminen vaikuttaa. Sidosryhmillä on erilaisia tarpeita ja ne on tärkeää huomioida koko hankkeen ajan. Tämä näkökulma voidaan huomioida esimerkiksi saavutettavalla viestinnällä, kansalaisten osallistamisella yleisötilaisuuksien tai auditointien muodossa, jotka on myös järjestettävä saavutettavasti ja esteettömästi. Hyvät sidosryhmäsuhteet auttavat projektin etenemisessä, lisäävät luottamusta ja hyvää yhteistyötä sekä parantavat lopputulosta. Tarpeiden kartoitus on tärkeää eettisen ja vastuullisen toiminnan kannalta.
• Esteettömyys ja saavutettavuus: On tärkeää saada esteettömyys ja saavutettavuus osaksi kaikkia hankkeita ja tekemistä. Koska rakennetaan yhteiskuntaa varten, on tehtävä ratkaisuja, jotka tukevat reilua yhteiskuntaa ja siihen osallistumista. Esteettömyydessä ja saavutettavuudessa on kyse ihmisoikeuksista ja niiden huomioimiseen liittyy monta eri näkökulmaa. On tärkeää huomioida, että viestintä tehdään saavutettavaan muotoon, jotta tieto esimerkiksi liikennejärjestelyistä kulkee eri käyttäjäryhmille. Muutokset liikennejärjestelyissä voivat olla haasteellisia esimerkiksi näkövammaisille, jolloin saavutettavan viestinnän, moniaistisen ja loogisen opastamisen tärkeys korostuu. On tärkeää ottaa kokemusasiantuntijat mukaan heti alusta alkaen ja tarkastella työtä esteettömyyden näkökulmasta hankkeen eri vaiheissa. Osallistaminen alusta alkaen vähentää kalliita korjaustarpeita myöhemmin. Konkreettisia tekoja ovat esimerkiksi hyvä opastesuunnittelu sekä suunnitelmien ja väliaikaisten liikennejärjestelyiden tarkastaminen kokemusasiantuntijoiden avulla. Esteettömät ja saavutettavat ratkaisut toimivat usein laatutekijöinä kaikille ryhmille.
• Kulttuuriperintö: Se minkälaiseen ympäristöön rakennetaan, vaihtelee paljon eri hankkeiden kesken. On tärkeää ottaa huomioon alueen ominaispiirteet kulttuurin, historian ja yhteisöjen kannalta. Tähän liittyen on kartoitettava, onko alueella arkkitehtuuriltaan merkittäviä tai suojeltuja rakennuksia, onko alueella historiallista merkitystä, tärkeitä kulttuuritoimintoja tai yhteisöjä ja ryhmiä. Näiden toimien tarkoitus on vahvistaa kunnioituksen tunnetta yhteisöjä kohtaan sekä kuunnella ja kohdata esiin nousevat tarpeet. Myös kulttuuria on suojeltava ja siitä pidettävä huolta.
• Turvallisuus ja terveys: Turvallisuus on jo monesti tunnistettu tärkeäksi sosiaalisen vastuullisuuden osa-alueeksi. Työturvallisuus on tärkeää tietenkin työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden mutta myös yrityksen imagon kannalta. Myös alueen käyttäjien turvallisuus ja turvallisuuden tunne on taattava koko hankkeen ajan. Turvallisuuden tunnetta voidaan lisätä esimerkiksi hyvillä työmaajärjestelyillä, viestinnällä tai vaikkapa taiteella. Työntekijöiden hyvinvointi on avainasemassa. Jotta jokaisella on hyvä ja turvallinen olla töissä, on otettava huomioon sekä yksilöiden moninaisuus erilaisine tarpeineen ja taustoineen että tasa-arvokysymykset. Näihin voidaan vaikuttaa esimeriksi työkulttuurin kehittämisellä ja koulutuksilla.
• Ammattietiikka ja koulutus: Jotta osataan tehdä vastuullisia valintoja, on ymmärrettävä mistä on kysymys. Työntekijöiden ammattietiikan ja vastuullisuuden läpivieminen ja ymmärrys linkittyy vahvasti henkilöstön koulutukseen. Moni tekee vastuullisia valintoja jo nyt, mutta on hyvä ymmärtää, minkälaiseen vastuullisuuden kehykseen ne asettuvat isommassa kokonaisuudessa. Myös osaamisen päivittäminen viimeisimmän tiedon mukaan pitää yllä vastuullista toimintaa. On hyvä tarkastella, millaista osaamista tulee kasvattaa ja ottaa tähän tueksi koulutukset hankkeen eri vaiheissa.

Kun nämä ovat kunnossa, työtapaturmat vähenevät, työhyvinvointi lisääntyy, projektit menestyvät ja organisaation maine ja vetovoima kasvavat.

Askel eteenpäin

Näkökulmia sosiaaliseen vastuullisuuteen on myös monia muita, mutta esimerkiksi näistä voi lähteä liikkeelle. Parhaimman ja vastuullisimman tuloksen saa, kun muistaa kuljettaa kaikkia vastuullisuuden näkökulmia mukana läpi hankkeen. Sosiaalinen vastuullisuus yhdessä ympäristön ja taloudellisen vastuullisuuden kanssa muodostavat tulevaisuuden merkittävimmän kilpailuedun. On siis yhtä tärkeää huomioida niin ympäristö kuin sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus.

Sosiaalinen vastuullisuus yhdessä ympäristön ja taloudellisen vastuullisuuden kanssa muodostavat tulevaisuuden merkittävimmän kilpailuedun. Ota meihin yhteys, niin kerromme ratkaisuistamme vastuullisempaan rakennushankkeeseen ja kuinka saada vastuullisuudesta liiketoimintahyötyä. Toteutamme selvityksiä, päästölaskentaa, vastuullisuusraportteja, ympäristöstandardeja sekä koulutamme vastuullisuuteen liittyvissä asioissa.

Ota yhteyttä:

Sosiaalinen vastuullisuus tinja.juutilainen@welado.fi 

Vastuullisuus ja ympäristöasiat pinja.kasvio@welado.fi

Käytetyt lähteet:

Montalbán-Domingo, L., García-Segura, T., Sanz, M. A., & Pellicer, E. (2018). Social sustainability criteria in public-work procurement: An international perspective. Journal of Cleaner Production, 198, 1355–1371. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2018.07.083

Valdes-Vasquez, R., & Klotz, L. E. (2013). Social Sustainability Considerations during Planning and Design: Framework of Processes for Construction Projects. Journal of Construction Engineering and Management. https://doi.org/10.1061/(ASCE)CO.1943-7862.0000566